Sivut

26. heinäkuuta 2012

Murrettujen sävyjen raitakausi



on käynnissä, totean, kun katson neulekoriin. Siniruskea haalari on ystävän poikavauvalle syksyä varten. Eilisistä Novitan Isoveljistä alkoi kutoutua lössykät kotisukat. Lanka on hieman karheaa, mutta myös kummalla tavalla nihkeää neuloa. Narisevaa. Muovisen tuntuista? Kuvittelenkohan vain.

Tänä aamuna ulkona tuoksui loppukesä ja koulun alku.  Takapihan puistikossa oli usvaa. Yhtäkkiä ymmärrän, että 16 vuoteen tämä on ensimmäinen syksy, jolloin tiedän että opiskelut on nyt vähäksi aikaa opiskeltu ja minulla on oikea ammatti. 

7 kommenttia:

  1. Ihanat värit on kyllä tuossa Isoveljessä. Pakko käydä ehkä hakemassa vähän lankavarastoon täytettä yhden villapaidan verran, vaikkei mitään parasta paitalankaa olekaan.

    VastaaPoista
  2. Herkullisia värejä & raitoja!

    VastaaPoista
  3. Hyvät värit oot valinnut :)

    VastaaPoista
  4. onnittelut siitä tunteesta! muistan sen tunteen itse vuodelta 2007, se oli hurjaa :)
    ihania värejä!

    VastaaPoista
  5. Hassua sinulla tekeleissä nähä tuollasta värimaailmaa! Mutta vaihtelu virkistää, vaikken ite hirveenä perustakkaan.. ;)

    VastaaPoista
  6. Muoviselta tuntuu minustakin. Se lanka siis, ja seittemän veljestä myös. Gjestalin Maija ja Janne -langat tuntuvat paljon pehmoisemmilta, kun niissä on hippaisen enemmän villaa. Hurjan suloinen tuo siskosi kissa! Kävin blogissakin ihastelemassa.

    VastaaPoista
  7. Ihania raitasia tulossa :) Just mun lempparivärejä :)

    VastaaPoista

Kiitos sanoistasi!