Ompeluksia

Viikonloppuna ompelin kestovaippoja ja neuvolakortin kannet. Aika perinteisiä tulevan bloggaajaäitin ompeluita ;), mutta tuntuu uskomattomalta että lopultakin minä voin ommella niitä meille, ihan omaan käyttöön!

Vaippojen kaava on sekoitus Mummut S-kokoa (kaava täällä) ja Nalle-vaipan S-kokoa noiden lerpakkeiden puolesta. Viiteen vaippaan meni vain 0,5 metriä valkoista ja 0,5 m keltaista bambujoustofroteeta.

Sisällä on imu kaksinkertaisesta bambuhamppucollegesta ja yksin- tai kaksinkertainen kerros sisäkankaana olevaa joustofroteeta. Olen kyllä noihin tyytyväinen, vaikka ei hajuakaan pelittääkö ne meillä tulevan vauvan kanssa. Toivottavasti!

Neuvolakortin kansiin (loistavat) ohjeet Villapata kiehuu -blogista.

Ps. Jatkossa blogi varmaan kallistuu aika paljon vauvoihin, kestovaippoihin ja vauva-aiheisiin käsitöihin. :)

Peitto pikkuiselle

Neljä päivää tiukkaa nenän niistämistä, koukuttamista ja Lostin kahta ensimmäistä kautta. Peitosta tuli pehmoinen ja ihana, väreiltään varsin hurmaava. Malli on Sunburst in the Snow, jota tahattomasti sovelsin. (Jostain syystä en osaa tajuta virkkaussanastoa, ja peiton puolessa välissä opin että amerikanenglannissa ja englanninenglannissa on omat eronsa virkkaussanastossa.) Suuri plussa palasissa on se, ettei niitä tarvinnut erikseen päätellä kun langanpäät kuljetti koko kierroksen matkalta virkkauksen alla.

Koko 65 cm x 85 cm, yhteensä 48 palaa.  Lankana on Svarta Fåretin Ulrikaa. Reunoissa improvisoitua ketjusilmukkapitsiä langanloppumisen pelossa, vaikka suunnittelin aluksi piparkakkureunaa. Värejä meni jokaista reilut kaksi kerää, vaaleinta melkein viisi.

Entä kukas peiton alle pääsee köllöttelemään? 

Häntä odotamme saapuvaksi loppukesästä. ♥

Olen koukutellut

Melkoinen flunssa siirsi arkeen paluuta ensin päivällä, nyt jo toisella. Peiton virkkaaminen on kuitenkin pitänyt kiireisenä sohvan pohjalla niiskuttavaa. Se valmistuu huisia tahtia, eikä käsiin ole sattunut yhtään. Olen oppinut virkkaamaan rennosti, löysin rantein!