Sivut

26. lokakuuta 2015

Hurmurille hurmuria


Vauva sai bodyn Hurmurista, joka vähän vahingossa päätyi meille. Sunnuntaina iski selvä visio, että tästä tulee body. Ja tuli, kun perheen miehet painuivat tuulisen syysilman sekaan. Kaava on Ottobren (6/12) Kisuliini, koossa 80 cm. Bodyn takalärpäkkeeseen leikkasin pituuteen viitisen senttiä ylimääräistä kestovaippaa varten. Neppien alle yritin ommella puuvillanauhaa, mutta se ei mennyt ihan kohdilleen. Suurimmaksi osaksi nepit on pelkän kaksinkertaisen resorin päällä: katsotaan, kuinka kestää. Vaikka kangasmaailman muodista nuo retrokuviot ja joustofrotee näyttävät jo pikkuhiljaa häipyvän, meidän vaatekaapissa niille on edelleen tilaa! Pehmeään joustofroteeseen on ihana kietoa kylmillä ilmoilla isot ja pienet lapset.


Vähän aikaa sitten ompelin esikoiselle 92 koossa hupparin jostakin Ottobren kaavasta: poistin vetoketjun ja huppukin piti purkaa ja muokata uudelleen, kun ei kelvannut. Mutta nyt on hyvä. Vähän reilu toki, mutta se ei haittaa. Silitämätön, jo paristi pesty huppari:


Sukkaa olen neulonut ja näistä Dropsin langoisa olisi tarkoitus viikonloppuna paukutella hellästi kantoliina. Muutamia ihania vauvampeluksiakin on työn alla, mutta niitä ei vielä vilauetakaan. ;) Kyllä mulla on hyvä olla, kun saan tehdä käsitöitä. Terapiaa suorastaan. Ja on kyllä ihana pukea noille suloisille ipanoille omatekemiä vaatteita.


Meillä asustaa väliaikaisesti kaksi orpoa kissanpentua. (Aika hurmaavia hekin.) Kun Helka ja Iita ovat kasvaneet riittävästi, etsitään niille loppuelämän koti. Olemme avanneet taas kotimme ovet Kainuun Kissanystävien sijaiskissoille. Kevään ja kesän mittaan meillä kävivät hetken Tutu, Roosa ja Elviira. On nuo pikkukillit aika mainioita kavereita!


1 kommentti:

  1. Hei! Ajattelin kysellä sinulta tuosta sijaiskotitoiminnasta, kun olet ilmeisesti jo pitempään ollut sijaiskotina. Olen miettinyt, että voisin mahdollisesti sellaiseksi itsekin alkaa, kun vielä ei omiin kissoihin pysty kahdeksi kymmeneksi vuodeksi sitoutumaan, mutta lyhytaikasempi hoitopesti onnistuisi näin opiskelijaihmisenäkin. Olen siis hoitanut kissoja paljonkin, vaikkei itselläni lemmikkiä kotikodin allergian vuoksi valitettavasti ole ollutkaan. Mietin siis, että kuinka pitkäksi aikaa kissoja yleensä sijoitetaan perheisiin, kuinka pitkäksi pisimmillään? Entä kuinka nopeasti pitää olla valmis ottamaan lemmikki (nettisivuilla sanotaan, että hyvinkin lyhyellä varoitusajalla, mutta mitä tämä on käytännössä?). Entä mikäli sijaiskodiksi ilmoittautuu ja sitten ilmeneekin jokin elämäntilanteen muutos niin, ettei sijaiskotitoiminnassa voi enää jaktaa (siten siis että kaikki kissat ovat päässeet uusiin koteihin, mutta tällä hetkellä ei olisi ketään) niin kuinka siitä pääsee esimerkiksi tauolle tai lopettaa? Entä kuinka monta kissaa yleensä on sijoitettuna samaan kotiin? Aijon siis olla kyllä yhteydessä tuonne eläinsuojeluyhdistykseenkin, mutta näin alustavasti haluaisin kysellä kokemuksiasi asiasta. Olisi kiva, jos kertoilisit omista kokemuksistasikin! :) Terveisin kissaton, joka rakastaa täydestä sydämestään kissoja ja haluaisi olla apuna.

    VastaaPoista

Kiitos sanoistasi!